Haipro -yhteistyöpilotti

HaiPro-yhteistyöpilotti

HaiPro-yhteistyöpilotin tavoitteena on saada kokemusta apteekkien ja sote-organisaatioiden välisestä HaiPro-ilmoittamisesta ja lääkitysturvallisuuden alueellisesta kehittämisestä. Pilotissa kehitetään toimintamalli, jota voidaan levittää muille alueille syksystä 2022 alkaen.

Pilotti toteutetaan Vaasan ja Hämeenlinnan alueilla 1.2.-30.4.2022. Pilotissa on mukana yli 20 apteekkia, useita julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä sekä yksityisiä toimijoita.

Pilotissa apteekit ja sote-yksiköt voivat lähettää toisilleen HaiPro-ilmoituksia havaitsemistaan vaaratapahtumista, sekä seurata lähettämiensä ilmoitusten käsittelyn etenemistä toisessa yksikössä. Apteekki voi esimerkiksi ilmoittaa havaitsemastaan määräyspoikkeamasta suoraan siihen yksikköön, jossa poikkeama on tapahtunut.

Pilotin aikana apteekkien lääkitysturvallisuusvastaavat ja sote-yksiköiden HaiPro-käsittelijät sekä muut lääkehoidon laadusta ja turvallisuudesta vastaavat henkilöt tapaavat säännöllisesti alueellisissa yhteistyökokouksissa.

Pilotissa kerätään tietoa organisaatiorajat ylittävästä vaaratapahtumaraportoinnista ja lääkitysturvallisuuteen liittyvästä yhteistyöstä. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

HaiPro-yhteistyöpilotin yhteyshenkilö:
Marianne Kuusisto, lääkitysturvallisuuskoordinaattori, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus.

Miksi alueellista lääkitysturvallisuustyötä tarvitaan?

Potilas- ja asiakasturvallisuuden, ja siten myös lääkitysturvallisuuden, edistäminen on osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta ja julkista palvelulupausta1. Sosiaali- ja terveydenhuollon riskienhallintaa tulisi tehdä ennakoiden ja monialaisesti, huomioiden potilaan tai asiakkaan hoitopolku kokonaisuutena. Vaaratapahtumien raportointimenettely on yksi keskeinen keino tunnistaa ja hallita lääkehoitoon liittyviä riskejä 2.

Avohoidossa lääkehoitoprosessi ylittää organisaatioiden rajat, jolloin myös vastuu lääkehoitojen toteuttamisesta sekä lääkitysturvallisuuden varmistamisesta jakautuu eri toimijoiden kesken. Organisaatioiden välinen yhteistyö koko lääkehoitoprosessin turvallisuuden varmistamiseksi on tärkeää.

Esimerkkitarina – Mikon hoitopolku

75-vuotias Mikko käyttää antikoagulanttia eteisvärinän hoitoon. Hoito on aloitettu, ja sitä seurataan Mikon omalla terveysasemalla. Antikoagulanttihoito on tasapainossa. Mikko on saanut keskustella lääkehoidostaan terveydenhuollon ammattilaisten kanssa riittävästi. Hän tuntee lääkehoitonsa ja tietää sen tavoitteet. Siten hän on myös motivoitunut käyttämään lääkettä.

Mikko asuu yksin kotona ja hänen luonaan käy kotihoito kerran päivässä. Kotihoidon työntekijä tilaa Mikon lääkkeet annosjakelupusseissa lähiapteekista. Mikko käyttää myös lääkkeitä, jotka eivät sovi annosjakeluun. Kotihoito tilaa myös nämä lääkkeet, sekä mahdolliset itsehoitolääkkeet samasta apteekista.

Leikkauspäivänä hoitaja käy läpi leikkauksen tarkistuslistan, johon kuuluu myös lääkityksen tarkistus. Mikko kertoo, että antikoagulanttilääkitys on ollut tauolla sovitusti. Leikkaus voidaan lääkityksen kannalta suorittaa turvallisesti. Mikon hoidon seuranta jatkuu perusterveydenhuollossa.

Leikkauksen jälkeen Mikolle ilmaantuu kipuja ja kotihoito tilaa apteekista kivun hoitoon tulehduskipulääkettä ilman reseptiä. Apteekki huomioi yhteisvaikutuksen antikoagulantin kanssa, ja ehdottaa lääkkeen vaihtamista antikoagulantin kanssa yhteensopivaan valmisteeseen.

Esimerkkitarinassa Mikon hoito etenee suunnitelmien mukaan. Alla olevassa kuvassa on Mikon hoitopolku aikajanana. Janan alla on kuvattu esimerkkejä lääkehoitoprosessin riskikohdista. Harmaissa laatikoissa on kuvattu yleisimpiä vaaratapahtumien syntyyn myötävaikuttavia tekijöitä.

esimerkki ääakehoitopolusta

1 Sosiaali- ja terveysministeriö: Valtioneuvoston periaatepäätös – Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017–2021. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:9.

2 Kinnunen M, Keistinen T, Ruuhilehto K, Ojanen J: Vaaratapahtumien raportointimenettely, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki 2009.